Karkkilan lukiosta parhaat tulokset kirjoittanut pari on tuntenut päiväkodista saakka: – Meillä oli sama keskiarvo jo alakoulusta päästessä

Karkkilan lukion ylioppilaista parhaan tuloksen kirjoittivat tänä vuonna Selma Nikander ja Sampo Saukkola, jotka molemmat saivat kolme laudaturia kirjoitetuista seitsemästä aineesta.

Erityisen asiasta tekee se, että kaksikko on tuntenut toisensa päiväkodista asti, olleet samalla luokalla ja hyviä ystäviä jo ennen kuin alkoivat yläkoululaisina seurustella keskenään. Ylioppilaskirjoituksiinkin he valmistautuivat yhdessä, joten ei ihme, että tuloksetkin olivat yhtä hyvät. Myös molempien isosiskot ovat aikoinaan valmistuneet lukiosta parhailla arvosanoilla.

– Olimme myös alakoulusta päästessämme luokkamme parhaat, samalla keskiarvolla. Lukuloman luimme yhdessä aamusta iltaan kirjastossa ja nyt valmistuimme taas samoilla pisteillä, Nikander nauraa.

Laudaturin Nikander sai äidinkielestä, maantiedosta ja englannista, Saukkola puolestaan pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja englannista.

– Olen tyytyväinen tuloksiin, vaikka vähän jäi kaivelemaan se, että biologia jäi vain pisteen päähän laudaturista, Nikander harmittelee.

– Itse olen erityisen ylpeä pitkän matematiikan laudaturista, Saukkola toteaa.

Kumpikaan ei aio korottaa enää mitään, vaikka osa aineista olisi voinut Saukkolallakin kääntyä arvosanan ylemmäs.

– Kokonaisuuden näen onnistumisena, sillä onnistuin itselleni tärkeissä aineissa, Sampo summaa.

– Meillä on samat pisteet, emme voi kumpikaan korottaa mitään, Selma virnistää.

Molemmat aloittivat kirjoituksiin valmistautumisen hyvissä ajoin.

– Kirjoitin jo viime keväänä maantiedon, ollessani vasta lukion toisella, syksyllä jatkoin biologialla ja tänä keväänä kirjoitin englannin, matematiikan, fysiikan, äidinkielen ja kemian, joten tämä kevät oli aika rankka, Selma toteaa.

– Taktiikkani oli keskittyä aineisiin jotka koin vaikeiksi. Esimerkiksi kemiaa ja matematiikkaa luin paljon, englannin ja äidinkielen kokeisiin taas luin vähän vasta koetta edeltävänä iltana.

Sampo ei halunnut jäädä katumaan liian myöhäistä valmistautumista.

– Tämä oli viimeinen mahdollisuus näyttää oma osaaminen. Aloitin hieman rauhallisemmin, mutta pyrin saamaan jokapäiväisen opiskelurutiinin päälle mahdollisimman pian.

Täysin opiskeluvapaita päiviä ei Sampolle rutiiniin pääsemisen jälkeen juuri kertynytkään.

– Tietysti otin välillä rennomminkin.

Opiskelussa auttoi kiinnostus aineita kohtaan ja kurssien aikana hankittu hyvä pohja.

– Etenkin viimeisen kuukauden aikana opiskelimme paljon yhdessä kirjastossa. Myös kurssikokeisiin luimme lukioaikana paljon yhdessä.

Korona on varjostanut tämänkin vuoden ylioppilaiden lukioaikaa, sillä suurin osa heistä on aloittanut opinnot syksyllä 2020.

– Korona-aika oli stressaavaa, en pitänyt etäopetuksesta yhtään. Kaikki sen aikana käydyt asiat piti opiskella uudelleen ennen kirjoituksia, koska koen etten oppinut niitä etäopetuksessa. Olimme pahimmillaan noin puoli vuotta kotona, se on pitkä aika olla oppimatta, Selma huokaa.

Korona-ajan opiskelu ei ollut Samponkaan mieleen.

– Kontaktit kavereihin ja opettajiin heikentyivät, eikä opiskelu videopuhelun välityksellä ollut motivoivaa.

Lukion perinteisistä tapahtumista esimerkiksi puurojuhla jäi heiltä väliin.

– Koen että siitä valittaminen ei ole reilua, sillä saimme tehdä enemmän, kuin pari meitä edeltävää ikäluokkaa. Saimme esimerkiksi penkkarit, abi-risteilyn ja kunnon ylioppilasjuhlat, Selma miettii.

Jotain hyviäkin puolia he koronaopiskelusta löysivät, kun vähän pinnistelivät.

– Etäopetuksessa oppi itsenäisyyttä ja arvostamaan lähiopetusta, Selma toteaa.

– Karanteenin tuoman vapaa-ajan myötä pystyin aloittamaan kitaransoiton uudestaan, Sampo iloitsee.

Opiskelemaan molemmat ovat hakeneet Helsinkiin.

– Olen työskennellyt kukkien parissa 14-vuotiaasta asti, etenkin kasvibiologia kiinnostaa. Hain myös lääkikseen ja maantietoa opiskelemaan, mutta näyttää että papereillani pääsen opiskelemaan biologiaa, en enää pyri lääkikseen. Biologia ja luonnontieteet tuntuvat enemmän omilta jutuilta, Selma kertoo.

Sampo on hakenut Aalto-yliopistoon mielessään diplomi-insinöörin opinnot.

– Koin että Aalto-yliopisto olisi minulle hyvä paikka, eikä energia- ja konetekniikan insinööriksi ei muualla voi opiskellakaan.

– Heinäkuussa lähden armeijaan Parolannummelle. Näillä näkymin muutan armeijan jälkeen pääkaupunkiseudulle. Muutto tuntuu vielä kaukaiselta, mutta olen siirtymässä positiivisin mielin yliopistoelämään.

Selmaa muutto Helsinkiin jo vähän jännittää.

– Omaan kotiin muutto houkuttelee, mutta Karkkilasta Helsinkiin muuttaminen on iso muutos koko elämänsä Karkkilassa asuneelle.

Ylioppilaaksi pääsyään molemmat aikovat juhlia kotona, suvun ja ystävien kanssa.