Karkkilan seurakunnassa aloitti pari viikkoa sitten uusi nuorisopastori. Saara Laakkonen ei tosin ihan vielä ole pastori, vaan saa pappisvihkimyksen helatorstaina Espoon tuomiokirkossa.
Papin ammatti on ollut yksi vaihtoehto jo lapsuudesta saakka.
– Mietin jo lapsena, että minusta voisi tulla pappi. Suvussa ei kuitenkaan ole pappeja, joten sieltä ajatus ei tullut.
Laakkonen kuvaa itseään helposti syttyväksi.
– Leimahdan ja innostun ja sitten innostus myös sammuu. Papin ammatti on tullut hitaasti, kuin valo, joka täyttyy hitaasti.
Ammatinvalinta kuitenkin varmistui vasta yliopisto-opintojen myötä.
– Hakiessani opiskelemaan teologiaa, mietin haenko oikeista syistä, mutta pääsykokeisiin valmistautuessa se varmistui.
Myös rippikoulu on ollut merkittävässä asemassa ammatinvalinnassa.
– Järvenpäässä isoskoulutus kestää neljä vuotta, siinä saa jo hyvän valmentautumisen esimerkiksi teologian pääsykokeisiin.
Uusi nuorisopappi seurakuntaan valittiin, kun molemmat nuorisotyönohjaajan paikat vapautuivat.
Papin ammatti on tullut hitaasti, kuin valo, joka täyttyy hitaasti.
Karkkilan seurakunnan nuorisopastori Saara Laakkonen
– Nuorisotyönohjaajien saaminen on ollut haastavaa, niin nyt kokeillaan miten toimii nuorisopastori ja nuorisotyönohjaaja -yhdistelmä. Sopimukseni on vuoden 2024 loppuun, sitten tilannetta katsotaan uudelleen.
Laakkonen asuu tällä hetkellä Helsingissä, eikä kulkeminen ainakaan vielä ole ollut ongelmallista.
– En kuitenkaan sulje pois vaihtoehtoa, että muuttaisin Karkkilaan.
Karkkilan seurakunnassa aloitus on tuntunut hyvältä.
– Tilat ovat mahtavat ja työyhteisö on ihana, minulle ehditään kertoa asioita jo ennen kuin ehdin niitä edes kysyä, Saara nauraa.
Heti työpesin alussa seurakunnassa oli paljon nuorten tapahtumia.
– Se oli todella hyvä, pääsin tutustumaan nuoriin ja he minuun. Tuntuu kuin olisin ollut jo pidempäänkin.
Nuoret ovat ottaneet uuden pastorinsa hyvin vastaan.
– Täällä on kunnianhimoinen lautapelikaappi, olen päässyt nuorten kanssa opiskelemaan uusia pelejä, mutta olen myös opettanut heille joitakin.
Karkkilan seurakunnan nuorisotapahtumissa käy nuoria monipuolisesti.
– Rippikoululaiset ovat yksi ryhmä, he käyvät jotta saavat merkintöjä kortteihinsa. Sitten ovat he, jotka käyvät vakituisesti ja he, jotka lukevat lehdestä mielenkiintoisesta tapahtumasta ja tulevat mukaan.
Helmikuun lopulla Karkkilan seurakunnan nuorten tapahtumissa kävi nelisenkymmentä nuorta.
– Isoskoulutuksessa käy 20. Seurakunnassa käyvät nuoret ovat pääsääntöisesti yläkouluikäisiä, rippikouluun meneviä, tai sen jälkeen isosiksi jääneitä.
Laakkonen aikoo tutustua seurakunnan toimintaan nykyisellään, mutta myös uudistamisideoita on paljon.
– Täällä on paljon mahdollisuuksia. Olen miettinyt esimerkiksi nuorten messuja ja nuorten messuavustajaryhmää. Olen ollut töissä myös pakohuoneessa, joten pulmapelit ovat myös harkinnassa. Pakohuoneet mahdollistavat muun muassa tarinankerrontaa.
Kesän rippileirejä Saara odottaa jo malttamattomana.
– Rakastan rippileirejä! Onneksi täällä on oma leirikeskus.
Pienojalammen rannalla olevaa keskusta Laakkonen ei ole vielä nähnyt.
– Seurakunnassa minut on otettu lämpimästi vastaan. Täällä on mukavia ja avoimia ihmisiä, jotka ovat selvästi kiinnostuneita toisistaan. Täällä on myös hyvin pitkäaikaisia työntekijöitä, se kertoo työpaikasta paljon, että työntekijät viihtyvät.