Kriisikeskuksen johtaja Leena Tiitto sanoo, että jokainen meistä on mielenterveyden edistäjä omassa lähiympäristössään.
Mitä tehdä kun mieltä ahdistaa, huolet painaa, eikä oikein ole ketään kelle puhua? Yksi hyvä vaihtoehto on ottaa yhteyttä kriisikeskukseen.
Vihdin Kriisikeskus palvelee Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä kaikkia, jotka haluavat keskusteluapua elämän ongelmatilanteissa.
Kriisikeskuksen johtaja Leena Tiitto toivoo, että ihmiset ottaisivat keskukseen yhteyttä matalalla kynnyksellä.
– Asian ei tarvitse olla iso. Jos mikä vaan painaa mieltä, meihin voi ottaa yhteyttä. Meille voi ajanvarauksella tulla kuka vaan purkamaan ajatuksiaan ja keskustelemaan, Tiitto vakuuttaa.
Nivalasta kotoisin oleva Leena Tiitto on itse ollut mukana Mieli Vihdin mielenterveys ry:n toiminnassa vuodesta 1999 ja Kriisikeskuksen toiminnassa vuodesta 2003.
Hän aloitti seuran vapaaehtoisena pian yhdistyksen perustamisen jälkeen.
– Näin lehdessä ilmoituksen Vihdissä käynnistyvästä tukihenkilökurssista. Totesin heti, että tuo olisi minun juttuni. Minulla oli siihen aikaan pienet lapset ja ajattelin, että vapaaehtoisena toimiminen veisi liikaa aikaa. Mies tuli illalla kotiin, näki lehdestä saman ilmoituksen ja sanoi minulle että tuo olisi Leena sinun juttusi! Niinpä hänen kannustamanaan ilmoittauduin kurssille, Tiitto muistelee.
Vuonna 2003 Tiitto palkattiin Vihdin Kriisikeskuksen projektityöntekijäksi ja vuonna 2007 hänestä tuli kriisikeskuksen johtaja.
– Minua on aina kiinnostanut ihmisten kanssa toimiminen ja vaikuttaminen. Tässä tehtävässä koen tekeväni merkityksellistä työtä.
Kriisikeskuksen johtajana Tiiton työ painottuu hallinnolliseen työhön, mutta edelleen hän tekee myös asiakastyötä.
Ajatuksille ei kannata antaa liian isoa painoarvoa.
– Koen, että ihmisten kohtaamisista saan itse paljon. Muiden elämästä oppii itsekin.
Työuransa aikana Tiitto on nähnyt monenlaisia ihmiskohtaloita ja elämäntilanteita. Kriisikeskukseen otetaan yhteyttä monenlaisissa ihmiselämän ongelmissa.
Uupuminen, erilaiset ihmissuhdeongelmat ja selittämätön paha olo ovat yleisiä. Moni kärsii myös yksinäisyydestä.
– Usein meille soitetaan, että ei ole ketään kelle puhua. Ihmisillä on valtava tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin, Tiitto sanoo.
Varsinkin nuorten yhteydenotoissa korostuvat itsetuhoiset ajatukset. Heille Tiitto pyrkii viestittämään rohkaisevaa asennetta. Hän haluaa muistuttaa, että itsetuhoiset ajatuksetkin ovat vain ajatuksia.
– Voi olla elämänvaiheita, jolloin mielessä saattaa käydä itsetuhoisia ajatuksia. Ne eivät siis ole epätavallisia. Usein ajatukset tulevat ja menevät lopulta ohi. Monia helpottaa jo tieto siitä, että ahdistavista ajatuksista on lupa puhua. Tarvittaessa on tärkeää hakeutua ja päästä lisäavun piiriin.
Tiitto muistuttaa, että mikäli itsetuhoiset ajatukset ovat hyvin voimakkaita tai pitkäkestoisia, on syytä hakea apua terveydenhuollon ammattilaisilta.
Viime vuodet ovat koetelleet monien mielenterveyttä. Ensin koronapandemia ja sen perään Ukrainan sota ovat lisänneet epävarmuutta ja pelkoa.
Viime aikojen trendisana mediassa onkin ollut resilienssi, jolla tarkoitetaan psyykkistä selviytymiskykyä vaikeuksista. Epävakaina aikoina tätä ominaisuutta toden totta tarvitaan.
– Kyllä tämä aika vaatii varmasti joustavuutta ja resilienssiä, Tiitto pohtii.
Tiitto huomauttaa, että maailmanlaajuisiin uhkiin, kuten pandemiaan tai sotaan ei yksilö voi vaikuttaa. Silti omaan asennoitumiseensa voi vaikuttaa.
– Tämä aika vaatii optimismia ja luottamusta siihen, että kaikesta kyllä selvitään. Ja riittää, että tekee parhaansa.
Tiitto toteaa, että jokainen voi myös kasvattaa omaa resilienssiään. Yksi keino on itseluottamuksen vahvistaminen.
– Voi esimerkiksi tehdä tietoisesti asioita, joissa jopa joutuu epämukavuusalueelle. Sitä kautta oppii uutta ja huomaa, että pärjää. Se vahvistaa ja tuo rohkaisua.
Miten omaa mielenterveyttään voisi sitten vahvistaa? Tiitto kehottaa jokaista pohtimaan, mitkä asiat tuovat iloa ja mitkä toisaalta kuormittavat.
–Joku nauttii luonnossa kävelystä, toinen käsitöiden tekemisestä tai liikunnasta. Kannattaa tehdä mahdollisimman paljon niitä asioita, jotka tuottavat itselle iloa.
Mistä asioista Tiitto sitten itse saa voimavaroja?
– Tärkeintä itselleni ovat perhe ja läheiset ihmiset. Kesäisin nautin puutarhanlaitosta. Viime aikoina olen saanut iloa myös öljyvärimaalauksesta. Tykkään myös kodin laittamisesta ja liikunnasta.
Tiiton mukaan myös lähiympäristöllä on vaikutusta ihmisten mielenterveyteen. Esimerkiksi esteetttömyydellä ja turvallisuudella on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille.
– On tärkeää, että eri ikäiset ja kuntoiset uskaltavat lähteä liikkeelle. Se, että ympäristö on esteetön ja kaduista pidetään huolta, rohkaisee ihmisiä lähtemään ulos ja tapaamaan toisiaan.
Tiitto muistuttaa, että jokainen meistä on omalla tavallaan mielenterveyden edistäjä omassa lähiympäristössään. Se, miten kohtaamme toisiamme, vaikuttaa koko yhteisöön.
– Olisi tärkeää, että muistaisimme olla ystävällisiä ja rohkaisevia toisiamme kohtaan.