Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Selvitys: Vasta ammattiin valmistuneiden työllisyys heikompi kuin muulla väestöllä – Tälle alalle valmistuva työllistyy lähes varmasti

Ammattiin valmistuneet ovat työllistyneet Uudellamaalla paremmin kuin muualla Suomessa, mutta vastavalmistuneiden työllisyys on yhä liian heikko. Tämä oli yksi päätelmistä Ennakointikamari-verkoston tuoreessa selvityksessä.

Selvityksen mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste parani vuosina 2011–2019, mutta jäi silti alemmas kuin koko työikäisellä väestöllä.

– Vaikka ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on noussut, heistä liian suuri osuus on silti työttömänä. Tuoreen tutkinnon suorittaneen tulisi olla työmarkkinoiden kysyntään vastaava ammattilainen, sanoo tiedotteessa projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarin koordinoimasta Ennakointikamarista.

Ammatillisen perustutkinnon vuonna 2018 suorittaneista päätoimisia työllisiä oli vuotta myöhemmin 68 prosenttia, työllisiä opiskelijoita seitsemän prosenttia ja työttömiä 11 prosenttia.

Kaikilla ammattitutkinnon suorittaneista päätoimisesti työssä on selvityksen mukaan 79 prosenttia. Erikoisammattitutkinto näyttää kannattavan paremmin, sillä sellaisen suorittaneista työelämässä on 86 prosenttia.

– Näitä tutkintoja suoritetaan useammin aikuisiällä ja työelämässä, mikä osaltaan selittää tuloksia. Tuore ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto työllistää vanhaa vastaavaa tutkintoa paremmin ja estää putoamasta työelämästä, Oja sanoo tiedotteessa.

Koulutusala vaikuttaa vahvasti siihen, miten tutkinnon suorittanut työllistyy.

Parhaiten töitä löysivät vähemmän terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet, joista työllistyneitä oli vuonna 2019 lähes 90 prosenttia.

Työllisyyden näkökulmasta heikoiten kannattava ammattitutkinto on tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla. Tämän tutkinnon suorittaneista työllistyneitä oli 57 prosenttia. Humanististen ja taideaineiden alalta valmistuneista työtä oli löytänyt 63 prosenttia.

– Näillä aloilla tutkinnon jälkeen siirryttiin opiskelemaan lisää tai jäätiin työttömäksi keskimääräistä yleisemmin, Oja selventää tiedotteessa.

Myös valmistujan äidinkieli on yhteydessä työllisyysasteeseen. Vuonna 2019 suomenkielisistä valmistuneista työssä oli 72 prosenttia, mutta ruotsin- ja vieraskielisillä luku on 68 prosenttia.

Ruotsinkielisillä eroa selittää Ennakointikamarin mukaan se, että suurempi osuus valmistuneista jatkaa opiskelujaan.

– Valitettavasti vieraskielisillä työttömien osuus on kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia valmistuneita selvästi korkeampi. Vuonna 2019 ammatillisen tutkinnon suorittaneista vieraskielisistä 13 prosenttia oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen, sanoo Olli Oja tiedotteessa.

Pääkaupunkiseutu on ammatillisessakin koulutuksessa Suomen kansainvälisin alue: 27 prosenttia pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Koko Suomessa vieraskielisten osuus opiskelijoista on 13 prosenttia.

Ennakointikamari on Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima verkosto, joka kokoaa yhteen työ- ja

elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon. Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja etsii konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin. Ennakointikamari tuottaa vuosittain kaksi tilannekatsausta Uudenmaan alueelta.

Ammatillisen koulutuksen selvityksessä mukana oli myös Kaupunkitutkimus TA.