T-paidan valmistuksessa voisi säästyä jopa 2700 litraa vettä – Poistotekstiileitä voi kohta kierrättää koko Suomessa

Poistotekstiilien erilliskeräys laajenee ensi vuoden alussa koko Suomeen, mutta loppukäyttäjiä kierrätetylle kuidulle kaivattaisiin lisää.

Parhaiten uuden elämän saavat tällä hetkellä luonnonkuidut, kertoo Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), joka kierrättää koko Suomen tekstiilit.

– Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on katoavien luonnonvarojemme kannalta kestämätöntä. Esimerkiksi yhden puuvillaisen T-paidan valmistamiseen tarvitaan 2 700 litraa vettä. Korvaamalla neitseellistä materiaalia kierrätysraaka-aineella edes osittain, säästävät yritykset tuotannossaan jo aimo annoksen luonnonvaroja, kertoo tiedotteessa LSJH:n poistotekstiilin jalostuslaitoshankkeen projektipäällikkö Aki Honkanen.

Suomalaisten vanhoista vaatteista saadaan viimein valmistettua materiaalia kotimaassa: Tänään avattu laitos kierrättää 3,2 miljoonan ihmisen poistotekstiilit, mutta se on vasta alkua

Kuluttajapoistotekstiilistä jalostetusta raaka-aineesta tehdään esimerkiksi lankaa, uusia vaatteita ja kodintekstiileitä sekä huonekalujen täytettä ja eristemateriaalia. Esimerkiksi Pirtin Kehräämö on valmistanut LSJH:n kanssa yhteistyössä lankaa asukkailta kerätyistä vanhoista villavaatteista.

Mummon vanhasta paidasta lempivaatteeksi – "Hienoa tässä on se, kun pystyy lahjoittajalle suoraan sanomaan, mihin tekstiili jatkaa matkaansa"

Teko- ja sekakuiduille sen sijaan ei vielä ole löytynyt käyttäjää Suomesta, vaikka sillä olisi LSJH:n mukaan potentiaalia eri teollisuuden aloilla. Koska kuidun lähettäminen ulkomaille ei ole kannattavaa, se käytännössä päätyy polttoon.

– Toistaiseksi paras kiertotalouden mukainen hyödyntämisratkaisu teko- ja sekakuidusta valmistetuille tekstiileille on hyödyntää se kotimaiseen energiantarpeeseen. Pitkässä juoksussa se ei kuitenkaan ole sellaista kiertotalouden mukaista toimintaa, jota haluamme tehdä, sanoo LSJH:n kehitysjohtaja Teemu Jutila tiedotteessa.

Sortti-asemille tuotu vuodessa 50 kuorma-autollista kangasjätettä, mutta lähes joka kolmas tekstiili on liian ällöttävässä kunnossa kierrätykseen – Nämä tuotteet kelpaavat

Kuluttajapoistotekstiilistä jalostetulla raaka-aineella on potentiaalia eri teollisuudenaloilla, kuten kuitukangas-, muoti-, tekstiili-, rakennus-, geomateriaali-, auto-, kodinkone- ja huonekalumarkkinoilla. Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi huonekalujen täytteenä vaahtomuovin sijasta tai rakennusteollisuudessa eristeenä.

– Uskomme siihen, että lujalla ja päättäväisellä työllä löydämme hyödyntämiskanavat myös haasteellisille tekstiilimateriaaleille.

Tulevaisuuden vaate tulee metsästä tai paperinkeräyksestä – selluloosapohjaiset muuntokuidut korvaavat yhä useammin puuvillan

Kuluttajan ei tarvitse huolehtia siitä, mitä materiaalia hänen poistoon menevä tekstiilinsä on. LSJH ratkaisee sopivan käyttökohteen kullekin materiaalille.

Tällä hetkellä poistotekstiileitä kerätään 20 jätelaitoksen alueelta, mikä kattaa jo 4,5 miljoonaa suomalaista.

Vuonna 2021 Lounais-Suomen Jätehuollon tekstiilinlajittelun kautta kulki yhteensä 530 000 kiloa poistotekstiiliä. Tänä vuonna määrän ennustetaan nousevan 800 000 kiloon. Pelkästään Lounais-Suomesta tekstiiliä kertyy arviolta noin 220 000 kiloa, mikä tarkoittaa 0,5 kiloa poistotekstiiliä asukasta kohden.

Muualta Suomesta kerätyn tekstiilin esilajittelevat mukana olevat jätelaitokset. Ne lähettävät sen sitten Turkuun jatkolajitteluun, jossa jokaiselle materiaalille etsitään sopiva kierrätystapa.

Mekaaniseen kuidunavaukseen soveltuva osuus tekstiilistä ohjataan LSJH:n Paimion poistotekstiililinjastolle, jossa siitä tehdään kierrätysraaka-ainetta yritysten käyttöön.