Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Heikki Talvitie Karkkilassa – entinen Moskovan suurlähettiläs puhui työväenopiston ikäihmisten yliopistossa

Erikoislähettiläs oli Moskovassa suurlähettiläänä vuosina 1988-1992. Lisäksi hän työskenteli Moskovassa vuosina 1976-1984. Hän on ollut myös EU:n erikoisedustajana Kaukasiassa ja ETYJin erikoislähettiläänä Georgiassa. Kokemusta ja näkemystä Neuvostoliiton ja Venäjän tilanteeseen ja politiikkaan on siis runsaasti.

Karkkilalaisia Talvitie kiinnosti kiitettävästi, sillä paikalle Palvelukeskuksen ruokalaan tuli kolmisenkymmentä kuulijaa.

– Miten tähän tilanteeseen on päädytty?

Juuret juontavat aina 1930-luvulle saakka.

– Britanniassa ja Ranskassa pohdittiin, voisiko Neuvostoliiton avulla saada Hitlerin aisoihin?

Huolena oli, että Neuvostoliiton pitäisi miehittää Itä-Eurooppa, jotta se pääsisi Saksaan kiinni.

– Jos Neuvostoliitto on Itä-Saksassa, miten sen saa pois?

Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan vuonna 1942.

– Rooseveltillä oli kaksi päämäärää: kukistaa Hitler ja lopettaa Brittiläinen imperiumi. Hän ajatteli ettei Britannia olisi sodan jälkeen entisellään, vaan Yhdysvallat olisi merkittävin meklari kansainvälisessä politiikassa.

Rooseveltin mielestä Hitleriä ei voinut kukistaa ilman Neuvostoliittoa.

– Euroopassa tästä oltiin eri mieltä.

Liittoutuneiden ohjelma lyötiin lukkoon Teheranissa 1943.

– Siellä heräsi kysymys Suomen ja Baltian maiden kohtalosta. Roosevelt ja Churchill olivat valmiit uhraamaan ne, mutta Stalin oli sitä mieltä, että kansakunta joka oli taistellut itsenäisyytensä puolesta kuten Suomi, ansaitsi itsenäisyytensä. Baltian hän katsoi kuuluvan Neuvostoliitolle.

Konkreettinen syy sille että Stalin antoi Suomen olla, oli se, että, Neuvostoliitolla oli kiire Berliiniin ennen länttä ja Suomi oli sivussa.

Sodan jälkeen lännessä pohdittiin, miten Neuvostoliiton laajeneminen saataisiin pysähtymään.

– Syntyi Nato ja sen vastineeksi Varsovan liitto. Kylmä sota syttyi.

1980-luvun alussa Neuvostoliitossa pohdittiin kenestä tulisi Brezhnevin seuraaja. Antropoville langetettiin paljon toiveita Neuvostoliiton uudistamiseksi ja korruption kitkemiseksi.

– Hän ehti olla pääsihteerinä noin vuoden, ennen kuin kuoli. Hänen seuraajansa Tsernenko oli kuolemansairas jo kun hänet valittiin, mutta hänen varallaan oli Gorbatshov.

–Gorbatshovilla oli perestroika, joka tarkoitti Neuvostoliiton systeemin muuttamista ja glasnost, avoimuus.

Uudistukset aiottiin rahoittaa lainoilla lännestä.

– Gorbatshov ymmärsi että maassa tarvittiin lännen teknologiaa, sota piti saada loppumaan.

Glasnostiin kuului myös, että kaikki valtiot voivat valita oman tiensä.

1988-1989 USA:n presidentti Bush ja Mauno Koivisto tekivät yhteistyötä Neuvostoliiton pystyssä pitämiseksi. Sitä ei haluttu päästää hajoamaan, sillä ydinaseista pelättiin seuraavan maailmanloppu.

– Länsi lähti mukaan Gorbatshovin kuvioon, kun Neuvostoliitto poistui Euroopasta.

– Elokuussa 1991 Jeltsin nousi takille ja julisti oman politiikkansa, hänestä tuli uusi "tsaari".

Suomi päätti sopia uudelleen diplomaattisuhteet Baltian kanssa.

– Jeltsin pelasi niillä. Hän tunnusti ne itsenäisiksi ja kehotti muitakin tunnustamaan. Suomen lehdissä kirjoitettiin, että vihdoin Suomi tekee Neuvostoliittoa vastaan, vaikka täällä tehtiin juuri niin kuin Venäjä halusi. Kannattaa tarkasti lukea, Puolan ohjushyökkäys on hyvä esimerkki, taustat pitää ymmärtää.

Gorbatshov ei ollut demokraatti, hän ei ollut järjestänyt avoimia vaaleja. Jeltsin meni Moskovan metroon ja parin tunnin päästä koko Moskova tiesi että hän oli ollut metrossa.

– Hän sai 97 prosenttia Moskovan äänistä. "Kerrankin ukko joka ajaa metrolla".

Lainsäädäntö olisi kuitenkin vaatinut duuman. Jeltsin hallitsi asetuksilla ja ukaaseilla.

Jeltsin kokeili kolmea eri pääministeriä, ennen kuin löysi riittävän lojaalin-

Putin oli lojaali.

Gorbatshovin ja Jeltsinin kanssa Talvitie oli paljon tekemisissä, mutta Putinia hän ei ole koskaan tavannut.

– Putin on lojaali ja odottaa sitä muiltakin. Presidenttinä ei voi olla lojaali kenellekään ihmiselle, mutta hän on lojaali Venäjälle. Hän sinnittelee vaikka on sairas ja haaveilee saavansa Neuvostoliiton takaisin.

Ennen sotaa Ukraina oli korruptoitunut maa.

– Siellä ei ollut vahvaa kansallistunnetta, siellä asuu kaksi eri kansaa. Nyt se on noussut, vaikka siitä on maksettu kova hinta.

Aluksi Putin ei antanut sotilaille vapaita käsiä.

– Veljeskansaa ei saanut tappaa syyttä, eikä infraa rikkoa. Hän ajatteli ajelevansa Kiovaan ja Mariupoliin ja ottavansa mitä haluaa.

– USA:n arvion mukaan molemmilta puolilta on kuollut noin satatuhatta.

Jos Venäjä perustaa toimintaansa vanhaan taktiikkaansa, seuraavaksi vuorossa on tauko ja sen jälkeen suuri hyökkäys, jossa tuhotaan henkiä ja infraa.

– Infran hävittäminen talvea vasten on iso kynnys. Ukrainan pystyssä pysyminen vaatii kuukausittain kolme miljardia lännen apua.

Kaikki suhteet Venäjään on Suomesta nyt katkaistu.

– Saimaan kanava on kiinni, turisteja vähennetty, rautatieliikenne on poikki, Itä-Suomi kuihtuu, Saksalta ja siinä samalla Suomelta on katkaistu halpa energia.

Kun tilanne joskus laukeaa ja isot länsimaat aloittavat jälleen suhteet, Talvitie toivoo Suomenkin avaavan ne taas.

– Mutta se riippuu myös venäläisistä.

– Voisimme liukua takaisin yhteiseloon, vaikkei enää entiselle tasolle.

Talvitie olisi jatkanut keskustelua yleisön kanssa mielellään pidempäänkin, mutta aika oli jälleen rajallinen.