Karkkilan Miestenpiirissä puhumassa oli ex-komissaari Erkki Liikanen – matka varjosta kohti aurinkoa

Sotavuodet, Stalin, Paasikivi, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen, Efta, Kekkonen, EEC, Suomen EU-jäsenyys ja Natoprosessi.

Karkkilan Pohjanpirtillä oli perjantaina mahdollisuus kuulla elävää historiaa runsas tunti kun ex-komissaari Erkki Liikanen luennoi teemalla ”Stalinin varjosta EU:n jäseneksi”.

Ensimmäistä kertaa Liikanen ei vieraillut Karkkilassa; ensikosketus oli ollut runsaat 50 vuotta sitten Teiniliiton lähettämänä sovittelijana kun Karkkilan Yhteiskoulussa virisi vahvoja ajatuksia irtautua liiton toiminnasta.

Suomen nuorimpana eduskuntaan vuonna 1972 valittu Erkki Liikanen on työskennellyt vuosikymmenet aitiopaikoilla niin Suomessa kuin Euroopassa. Hän on ollut muun muassa Sdp:n puoluesihteeri, eduskunnan pankkivaltuusmies, valtiovarainministeri, Suomen edustaja Euroopan Unionissa komissaarina vastuualueenaan budjetti, henkilöstö ja hallinto, uudestaan komissaarina vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta sekä vuodet 204-2018 Suomen Pankin pääjohtajana.

Niinpä kokemuksia ja näkemyksiä oli täydelle Pohjanpirtin salille tarjolla laajalti.

Liikanen kuvaili kuinka Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri Josif Stalin pelasi neljää uhkapeliä. Näitä olivat maatalouden kollektivisointi, puhdistukset, sopimus Hitlerin kanssa ja Euroopan jako sekä Suomen talvisota – Suomen ja sen puolustuksen aliarviointi.

– Suomen kansa ei ollut taputtamassa teiden varsilla neuvostojoukkojen saapuessa Suomeen, Liikanen tiivisti suomalaisten puolustusvoittoa talvisodassa.

Sotien jälkeen Suomi kieltäytyi Marshall-avusta – syyt olivat ulkopoliittiset.

– Norja sai 255 miljoonaa dollaria Marshall-pua ja Tanska 273 miljoonaa dollaria. Suomi maksoi sotakorvauksia Neuvostoliittoon arvioiden mukaan 300 miljoonaa dollaria, Erkki Liikanen huomautti.

Lukekaa historiaa, asiat toistuvat.

Koitti aika, jolloin K.A.Fagerholmin ensimmäisen hallituksen ohjelmassa puhuttiin Suomesta ”Pohjola vapaana valtiona” Hallituksen tärkeimpänä tehtävänä oli kansainvaltaisen valtiojärjestyksen lujittaminen.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen vuonna 1950 oli EU:n perusta. Voimankäyttö haluttiin korvata lain käytöllä.

Suomi pääsi vuonna 1960 perustetun Euroopan vapaakauppajärjestön Eftan liitännäisjäseneksi seuraavana vuonna.

Suomen lähentyminen EEC:hen puolestaan alkoi vuoden 1973 vapaakauppasopimuksella.

Taival EU:n jäseneksi oli saanut vauhtia. Erkki Liikanen kuvaili Suomen EU-jäsenyyden jännittäviä valmisteluvaiheita.

Presidentti Mauno Koivisto tiivisti viestinsä valtiopäivien avajaisissa helmikuussa 1992:

– Kun me olemme riippuvaisia ulkomaankaupasta, me olemme riippuvaisia myös muualla tehdyistä päätöksistä. Tällöin on parempi, että meillä on ääni siellä, missä päätöksiä tehdään, kuin että ei ole, oli Koivisto sanonut.

Keskiviikkona 18.3.1992 Suomi jätti eduskunnan äänestyksen jälkeen EU-jäsenhakemuksen Brysselissä.

Tiistaina 1.3.1994 neuvottelut tulivat loppusuoralle aamulla. Mauno Koivisto oli virassa viimeistä päivää, puolilta päivin vaihtui presidentti.

Koivisto kertoo muistelmissaan muun muassa että ’klo 9.45 Erkki Liikanen soitti Brysselistä: ”Täällä on syntynyt uusi vakava yritys sopimukseen”. ”Vielä tänään”, kysyin.”

Neuvottelut venyivät kuitenkin illansuuhun. Silloin oli presidenttinä jo Martti Ahtisaari. Suomen EU-jäsenyys alkoi sitten vuoden 1995 alussa.

Komisaarina Erkki Liikanen oli EU:n ytimessä vuodesta 1995 alkaen vuoteen 2004, jonka jälkeen siirtyi Suomen Pankin pääjohtajaksi.

Sijansa perjantaina sai myös Nato-hanke, jonka vauhtia Erkki Liikanen kuvaili kolmen p-kirjaimen yhtälöksi: Putin, People (kansa) ja Politics (päätöksenteko).

– Olisiko sota voitu välttää jos USA:n presidentti Barack Obama olisi antanut Ukrainalle vuonna 2014 aseapua, kuului kysymys yleisön joukosta.

– Ei haluttu konfliktia suurvaltojen kesken, Erkki Liikanen muotoili vastauksensa.

– Lukekaa historiaa, asiat toistuvat ja kaikkien puolueiden historia pitäisi malttaa käydä läpi, evästi Erkki Liikanen.

Lopuillaan oli Karkkilan Miestenpiirin 247:n kokoontumiskerta.