Katso isompi kuvaVihdin Moottori-Miehiä edustanut Kari Lahtinen vauhdissa 350-kuutioisella Yamahallaan vuonna 1971 Kuopion Väinölänniemessä, jossa TT-ajoja järjestettiin 1949-1973. Copyright Kake Heikkinen
Katso isompi kuvaArtukaisten TT-ajot 1976, luokka 350, 23=Stefan Pejer, 10=Tuomo Huttunen Y-SMK ja 7=Kari LahtinenViMM, Yamaha TZ. Copyright Atso Vuorinen
Kymmeniä kilpamoottoripyöräilyn arvokisoja muun muassa Englannissa, Ruotsissa, Ranskassa, Tsekkoslovakiassa, Virossa ja tietysti kotimaassa sekä sinnikästä yrittäjyyttä vuosikymmeniä.
Muun muassa nämä jäävät mieliin Karkkilan Pyörä ja Moottori Ky:n yrittäjästä Kari Lahtisesta (1942-2022), joka menehtyi nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana heinäkuussa.
Karkkilan Tienoon haastattelussa lokakuussa 1966 Kari Lahtinen kertoi, että takana on satakunta moottoripyöräkisaa ja vain kolme loukkaantumista.
Innostus moottoripyöräilyyn oli alkanut vähän yli kymmenvuotiaana. Oman moottoripyörän hän sai 14-vuotiaana. Harjoitukset alkoivat – aluksi sivussa maanteiltä, sillä ajokorttia ei ollut.
Kaksi vuotta oli mennyt harjoitellessa – hyvin menikin, sillä mitään suurempaa vahinkoa ei päässyt tapahtumaan.
Harjoittelumenestyksestä innostuneena Kari Lahtinen osallistui ensimmäiseen moottoripyöräilykisaansa 16-vuotiaana vuonna 1958.
Vuoteen 1966 mennessä oli moottoriurheilu-uralle mahtunut jo monenlaisia kilpailuja. Erityinen kiinnostus oli siihen mennessä ollut motorcrossiin ja TT-ajoihin.
Kokemusta oli myös maantieajoista ja vuonna 1965 Lahtinen jo ajoi oman luokkansa voittoon.
Motocrossradoilla ja TT-radoilla Lahtinen oli 24-vuotiaana ajanut satakunta kisaa.
– Pahimpia ovat ne tilanteet kun pari kylkiluuta on sisällä ja nenä vinossa. Mutta enhän minä tätä ajamista otakaan niin todesta. Leikkiähän tämä minulle on, niin kuin taitaa olla kaikille muillekin, Kari Lahtinen luonnehti vuonna 1966.
Haastattelussa hän totesi kilpailemisen aina olleen hauskaa – ja että kaikkein hauskinta on jännitys.
Kari oli tunnettu, mutta samalla tuntematon. Hän piti matalaa profiilia – ei pitänyt ääntä itsestään.
– Samoin moottori on kiinnostava. Aina minä olen itse ajokkini hoitanut, eikä se ole minua pahemmin taipaleelle jättänyt.
Kari Lahtisen mielestä kaikkein tärkeintä moottoriurheilussa oli hyvä pohjakunto ja kokemus.
– Minä olen keskittänyt harjoitukseni lähes yksinomaan ajoharjoitteluun, ja niinpä tuleekin viikoittain pyöräilytä satoja kilometrejä.
Lahtinen tähdensi Karkkilan Tienoon haastattelussa, että hyvin tärkeätä on ajokin tuntemus.
– Mikäli pyörä ei vedä, on paljon apua kun tietää missä voi vika olla. Varsinkin maantieajossa voi pikaremontin avulla jatkaa loppuun.
Karkkilan Pyörä ja Moottorin yrittäjänä Kari Lahtinen aloitti vuonna 1963.
– Ensi vuonna yritys olisi siis täyttänyt 60 vuotta. Sen Kari olisi tietysti halunnut kokea, tietää Lahdesta Karkkilaan muuttanut Marjatta Salmenlinna-Lahtinen, joka oli Karkkilassa hiusalan yrittäjä 50 vuotta.
– Pikkuserkku oli töissä minulla. Joskus 1960-luvun lopulla hän sanoi, että tuossa kävelee Kari Lahtinen, jonka hiukset vaatisivat leikkaamista....
– Tapasimme Karin kanssa sitten vuonna 1970 Pässissä tai Ruukissa. Yksimielisyyttä siitä, että kumpi ravintola Karkkilassa se oli, ei tainnut koskaan tulla!
Naimisiin Marjatta ja Kari menivät vuoden viimeisenä päivänä vuonna 1982.
Pyörää ja Moottoria pyörittävä poika Ari Lahtinen täyttää lokakuun lopulla 37 vuotta.
Hän muistelee mielenkiintoisia kisamatkoja Karin kanssa ympäri Eurooppaa. Niitä oli ainakin parikymmentä vuosien varrella.
– Kari oli hyvin tarkka taloudesta. Niinpä tutuksi tuli esimerkiksi nukkuminen pakettiautossa laverilla moottoripyörien yläpuolella.
– Joskus Ranskassa elettiin kisapaikalla laivalta ostetuilla lakuilla ja vichyllä kun suomalaisia seteleitä ei paikallisessa pankissa tunnettu!
Lahtisten yrittäjäperheessä uurastettiin kuutena työpäivänä viikoittain, joten vapaa-aikaa oli vähän.
Vapaa-ajan asunto nousikin lähelle Saarlammen rantamille, jotta mökkimatkoihin kuluu mahdollisimman vähän aikaa.
– Karilla oli aina kiire, Marjatta kuvailee.
Perhe asui Valtatien varrella Pyörän ja Moottorin yläkerrassa. Marjatta Salmenlinna-Lahtinen osti 60-vuotislahjakseen Kirjurinkadulta omakotitalon, jossa on sopivan kokoinen puutarha. Rouvalle ovatkin puutarhatyöt olleet tärkeä henkireikä.
– Yhteisiä harrastuksia olivat ainakin petanquen ja Unon pelaaminen. Karille kovin rakas harrastaminen oli hiihtäminen, Marjatta kertoo albumeita selaillessaan.
Kari Lahtisen kisamenestys oli huikea, muun muassa Tallinnasta peräti kymmenen Piritan ajojen voittoa. Palkintoja kertyikin valtavat määrät Suomesta ja ulkomailta.
Millä mielellä olet nyt kun Karin kuolemasta on runsaat kaksi ja puoli kuukautta?
– Kari oli tunnettu, mutta samalla tuntematon. Hän piti matalaa profiilia – ei pitänyt ääntä itsestään.
Kuva-albumi pöydällä sulkeutuu. Kari Lahtinen jää elämään lukemattomissa muistoissa.