Helsingin matkailukesä oli vilkkain sitten vuoden 2019 – "Ennen koronapandemiaa olimme yksi seksikkäimmistä aloista"

Helsingin matkailulla kulkee yllättävän mainiosti. Kansainväliset turistit ovat palanneet ja kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kirivät heinäkuussa ennätyslukuihin.

– Tällä hetkellä on suhteellisen hyvä tilanne. Kansainvälisten matkailijoiden ja yöpymisten määrässä olemme kuukausi kuukaudelta tavoittamassa vuoden 2019 lukuja, kertoo Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.

Piristynyt matkailu on huomattu myös hotelleissa. Helsingin Uutiset kysyi asiasta Clarionilta, Scandicilta ja Sokotelilta.

Kesän tapahtumat ovat osaltaan vauhdittaneet turismia: Uefa Super Cup, Flow-festivaali ja Ed Sheeranin konsertti.

– Kesä on ollut oikein hyvä. Näkyy, että on ollut paljon hyviä tapahtumia, kuvailee Sokos- ja Radisson Blu -hotelleja hallinnoivan Sokotelin tuottojohtaja Thomas Grundström.

Scandicin kaupallinen johtaja Christian Borg on samoilla linjoilla: kesä on sujunut hyvin.

– Olemme iloisia siitä, että matkailu on vihdoin auki. Etenkin Euroopassa matkailu on ollut kasvussa.

Myös Clarionin liiketoimintajohtaja Inari Lehtinen mainitsee tapahtumapaljouden.

– Kesän stadionkonsertit ja konferenssit ovat vaikuttaneet myönteisesti. Syksykin näyttää tällä hetkellä hyvältä. Yrityksillä on tarvetta järjestää paljon tilaisuuksia ja tapahtumia.

Heinäkuun tilastot kertovat samaa. Euroopan maista yövyttiin heinäkuisessa Helsingissä noin 139 000 kertaa. Vuonna 2019, eli ennen koronan leviämistä, luku oli noin 159 000.

Ennen korona-pandemiaa olimme yksi seksikkäimmistä aloista.

Jos kaikkia ulkomaiden yöpymisiä – Venäjää mukaan laskematta – vertaillaan, luvut eivät kuitenkaan yllä samalle tasolle. Tänä heinäkuussa matkailijoita saapui ulkomailta Helsinkiin 187 000. Vuonna 2019 määrä oli 258 000.

Esimerkiksi Kiinasta ja muista Aasian maista matkailijat eivät ole vielä palanneet.

– Kiinassa on edelleen pandemiaan liittyviä rajoituksia, jotka vaikuttavat matkailuun, Helsingin kaupungin Nina Vesterinen sanoo.

Kotimaiset matkailijat ovat paikanneet aukkoa. Kun vuoden 2019 heinäkuussa Helsingissä yöpyi 240 000 kotimaista matkailijaa, tänä vuonna luku oli 306 000.

Vesterinen arvioi, että taustalla näkyy edelleen koronan vaikutukset: kotimaanmatkailu vetää, vaikka ulkomaillekin pääsee.

Venäläisten matkailijoiden määrä on puolestaan ollut hotellien mukaan viime aikoina matala verrattuna entiseen. Syyskuun alussa asetetut viisumirajoitukset eivät ole vielä näkyneet varauksissa.

Alalla on takana vaikeat vuodet. Koronapandemia sulki matkailun käytännössä kokonaan. Helmikuussa Venäjä aloitti Euroopassa sodan.

– Olimme vielä heinäkuun loppuun mennessä noin 40 prosenttia jäljessä yöpymisten määrässä koko vuoden osalta, jos verrataan vuoteen 2019, sanoo Vesterinen.

Syksyllä ilmassa on jälleen uusia uhkia.

– Nyt menee ainakin hetkellisesti hyvin, mutta on toki huolta siitä, että mitä inflaatio ja energian hinnan nousut tuovat mukanaan, sanoo Scandicin Christian Borg.

Clarionin Inari Lehtinen sanoo, ettei vielä ole näkymiä siihen, miten heikentynyt taloustilanne vaikuttaa ensi vuoteen.

– Kun syksy lähtee liikkeelle, niin olemme asian kanssa viisaampia. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kysyntää on.

Petrattavaakin riittää. Borg pohtii, että etenkin Helsingin kongressimatkailuun tulisi saada enemmän vauhtia. Kotimaan matkailun osalta Helsingillä on yksi heikkous.

– Tampere on erittäin vahva tällä hetkellä ja yksi tärkeä elementti on uutuutta hohkaava monitoimiareena. Vastaavaa ei ole Helsingissä.

Sokotelin Thomas Grundström muistuttaa puolestaan, että saavutettavuutta tulisi parantaa.

– Tärkeä kysymys on, että miten saamme ilmasillan Aasiaan toimimaan taas auki, hän tiivistää.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena esimerkiksi Finnair lentää kiertoreittejä Aasian ja Suomen välillä. Aikaisemmin lennettiin Venäjän yli.

Myös työvoimapula piinaa hotelleita. Koronan myötä työntekijät lähtivät, eivätkä kaikki ole palanneet takaisin.

– Ennen koronapandemiaa olimme yksi seksikkäimmistä aloista. Koronan aiheuttama epävarmuus alalla on kuitenkin verottanut tätä kiinnostusta, sanoo Clarionin Lehtinen.