Karkkilan Keskuspuistossa järjestetään historian toinen Pride-piknik lauantaina 13. elokuuta

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustava Pride rantautuu taas Karkkilaan, kun Keskuspuistossa järjestetään historian toinen Pride-piknik lauantaina 13. elokuuta.

Piknik järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa sen ollen samalla Karkkilan ensimmäinen Pride-tapahtuma koskaan.

Tapahtuman järjestäjinä toimivat tuolloin Länsi-Uudenmaan Vihreät Naiset. Mukana ideoinnissa ja toteuttamisessa olivat Karkkilassa asuvat Jaana Rosvall ja Heidi Vesterinen.

Tänä vuonna Vesterinen järjestää piknikin yksin. Apua on kuitenkin ollut saatavilla, sillä Karkkilan seurakunta sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karkkilan yhdistys ilmoittivat jo varhain haluavansa tukea tapahtumaa.

Päätös Pride-piknikin järjestämisestä uudelleen syntyi pian ensimmäisen piknikin jälkeen.

– Paikalle tuli sen verran kivasti porukkaa niin todettiin, että kyllä tälle tapahtumalle ihan selkeästi on tarvetta, Vesterinen muistelee.

Piknik otettiin hyvin vastaan eikä negatiivista palautetta tullut lainkaan. Tapahtumassa oli Vesterisen mukaan hyvä henki ja kaikki olivat positiivisella mielellä mukana.

Tarkoituksena on tehdä piknikistä jokavuotinen perinne.

Viime vuonna piknik järjestettiin samaan aikaan Helsingin Pride-tapahtumien kanssa, jonka vuoksi kaikki halukkaat eivät päässeet paikalle. Siksi tänä vuonna tapahtuma järjestetään hieman myöhemmin.

– Jos näyttää siltä, että elokuussa on sateinen sää, niin ensi vuonna tapahtuman voisi järjestää esimerkiksi heinäkuussa, Vesterinen pohtii.

Tulevaisuudessa Pride-tapahtumia voisi piknikin lisäksi olla enemmänkin.

Esimerkiksi Lapualla Pride kestää viikon ajan. Vesterinen ei näe syytä sille, miksei Karkkilassakin voitaisi jonakin päivänä viettää kokonaista Pride-viikkoa.

– Yhden ihmisen voimin ei kuitenkaan voi järjestää kaikkea, vaan taustalle tarvittaisiin yhdistys ja enemmän tekijöitä, Vesterinen toteaa.

Esimerkiksi Kino Laikalle voisi ehdottaa, että Pride-viikolla näytettäisiin aiheeseen liittyviä elokuvia.

Epäoikeudenmukaisuus on asia, joka on aina resonoinut Vesteristä.

– Koen, että syrjiminen sukupuolisen suuntautumisen tai rakkauden takia on erittäin epäoikeudenmukaista.

Hänelle henkilökohtaisesti tärkeää on se, että nuoret kokisivat olevansa hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat.

– Nuoret kipuilevat muutenkin paljon eri asioiden kanssa. Hyväksytyksi tuleminen ei saisi olla asia, joka aiheuttaa kaiken muun ohella stressiä, Vesterinen painottaa.

Suomessa Pride-tapahtumia on järjestetty vuodesta 1975 lähtien.

Siksi saadessaan ajatuksen Pride-piknikin järjestämisestä Vesterinen yllättyi siitä, että Karkkilassa ei oltu aikaisemmin järjestetty mitään aiheeseen liittyviä tapahtumia.

– Mietin, että miksiköhän näin on, Vesterinen muistelee.

Hän arvioi, että ihmisiä voi pelottaa aiheen herättämä antipatia ja viha.

– Pelkäsin itsekin viime vuonna sitä, minkälaista palautetta tulen tapahtumasta saamaan ja tuleeko vastaan vain viharyöppy.

Lisäksi on saatettu ajatella, että Karkkilassa ei ole tarvetta Pride-tapahtumille.

– Viime vuosina on kuitenkin huomattu, että Pride-tapahtumia voi järjestää myös pienemmässä muodossa, Vesterinen iloitsee.

Vesterinen uskoo, että Karkkilan kaupunki ajattelee toimissaan myös vähemmistöjä, jotta Karkkila olisi kaikille hyvä paikka asua ja elää.

– Työtä ei kuitenkaan voi tehdä koskaan liikaa, hän toteaa.

Esimerkiksi rakenteellisiin asioihin voisi aina kiinnittää enemmän huomiota. Vesterinen kokee silti, että Karkkilassa ollaan kartalla näistä asioista.

Ihmetystä herättää kuitenkin se, miksi Priden kunniaksi ei voida liputtaa.

Aihe jakaa mielipiteitä ja Vesterinen yrittää ymmärtää myös toisen osapuolen näkemystä. Nykyään on kuitenkin tavallista, että Priden aikaan laitetaan sateenkaarilippu liehumaan.

– Aiheen aiheuttama polemiikki on vain osoitus siitä, että työtä täytyy tehdä.

Pride-piknikille voi osallistua kuka tahansa rakkauden kohteesta riippumatta. Tarkoitus on osoittaa tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille sekä vastustaa epäoikeudenmukaisuutta.

– Kenelläkään ei ole oikeutta sanella sitä, kehen kukakin saa rakastua, Vesterinen kiteyttää.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat