Karkkilan Miestenpiirissä perjantaina vieraillut lama-ajan pääministeri Esko Aho avasi 1990-luvun alun synkimpiä hetkiä
2
Miestenpiiri on kokoontunut nyt 241 kertaa.Vieraskirjan viritti Martti Ericsson ja ensimmäisenä nimensä kirjoitti päivän esiintyjä, ex-pääministeri Esko Aho. Vesa Valtonen
Katso isompi kuvaKarkkilan kirkkoherran virkaan 19.6. palaava Hannu Bogdanoff kertoi suru-uutisen: Miestenpiirin kantavana voimana pitkään ollut Hannu Leino oli kaksi viikkoa aikaisemmin nukkunut ikiuneen. Vesa Valtonen
Vesa Valtonen
| Päivitetty
Karkkilan Miestenpiirissä perjantaina puhumassa vieraillut 1990-luvun alun pääministeri Esko Aho muistutti suomalaisten ymmärtävän Venäjän asioita paremmin kuin muut.
– Naton jäsenyys ei ratkaise Venäjä-ongelmaamme. Venäjä on naapurimaamme, jonka kanssa täytyy pystyä tulemaan toimeen, Aho muotoili.
Hän ei ryhtynyt ennustelemaan lähitulevaisuuden tapahtumia, mutta terävöitti, että Putin on tuomittu häviämään.
– Ei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin liittyä Natoon. Ei ole viisasta jäädä yksin kohtaamaan turvallisuusriskejä, Esko Aho totesi.
Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän merkitystä Suomen taloudelle Esko Aho avasi aluksi 1980-luvun lopun ja 1990-luvun näkökulmista.
– Jo vuonna 1986 eduskunnassa valiokunnalle esiteltiin rahamarkkinoiden vapauttamnisen aiheuttamia riskejä. Kukaan ei esittänyt ainuttakaan kysymystä.
Kansanedustaja vuosina 1983-2003, Keskustan puheenjohtajana vuosina 1990-2002 ja pääministerinä vuosina 1991-1995 työskennellyt Esko Aho muistutti, että vuoden 1991 talousromahdus käynnistyi jo vuonna 1989.
– Asiat tapahtuvat viiveellä. Miten siis painaa jarrua jos asiat näyttävät olevan hyvin?
Aho myönsi, että hän itse ja Iiro Viinanen ovat tehneet eniten vaikeita päätöksiä.
Neuvostoliitto lakkasi olevasta 25.12.1991, jolloin Esko Aho oli ollut pääministerinä puolisen vuotta.
– Vuonna 1991 Suomen 20:stä suurimmasta yrityksestä vain neljä teki voitollisen tilinpäätöksen. Ne yritykset olivat Neste, Kesko, Valio ja Kone, Aho avasi laman näkymiä.
– AKT oli kuukauden lakossa vuonna 1991. Vaatimuksena oli kymmenen prosentin palkankorotus. Kuitenkin samaan aikaan kuukauden aikana bruttokansantuote supistui kymmenen prosenttia. Se oli totaalista hulluutta.
Säästäminen oli Esko Ahon mielestä ainoa keino säilyttää Suomen valtion luotonsaantikyky. Hän muisteli lama-aikaa, jolloin valtion menoista katettiin ajoittain viidesosa velkarahalla ja työttömyysaste oli noin 20 prosenttia.
– Muutos oli ällistyttävä kun Neuvostoliitto oli hävinnyt kartalta. Moni venäläinen luulee edelleen, että neuvostoliiton kaatoivat ulkomaat. Kyllä he kaatoivat sen itse, Aho painotti.
Hän palasi vuoden 1991 elokuuhun, jolloin maan hallitusta oli moitittu siitä, että päätöksiä ei synny.
– Kyllä niitä tehtiin!
Esimerkkeinä hän nosti erityisesti esille tammi-toukokuussa 1992 tehdyt erittäin suuret päätökset: hävittäjähankinnat, EU:n jäsenyyshanke ja YYA-sopimuksen lopettaminen.
Samalla hän muisteli lämmöllä vuoden 1993 kiirastorstaita, jolloin oli selkeästi valoa näkyvissä keskeisten mittarien perusteella.
Esko Ahon mielestä kovin vähälle huomiolle kaiken kaikkiaan on jäänyt se, että Teheranin sopimus vuonna 1943 määräsi Suomen aseman ja suhteen Neuvostoliittoon.
– Siis vuonna 1991 sen sopimuksen mukaiselta maailmanjärjestykseltä pohja oli romahtanut. – ja Venäjä yrittää Putinin johdolla palata Teherarnin sopimuksen aikaan, Esko Aho avasi.
Teheranin sopimuksella on Ahon mukaan muun muassa sellainen seuraus, että Suomi pääsi YK:n jäseneksi vasta vuonna 1955.
– Me pärjäsimme sodassa, mutta hävisimme sen, Aho kuvaili.
Pääministerinä Esko Aho tuli tunnetuksi muun muassa sanonnastaan "Siperia opettaa".
Martti Ahtisaaari oli vuonna 1994 nousemassa Suomen tasavallan presidentiksi ja oli ilmoittanut laittavansa hallituksen politiikan uusiksi.
Aholta oli kysytty tähän kommenttia. Ahon vastaus oli tiiviisti "Siperia opettaa".
– Sanonta ei ole omani, vaan äidiltä peritty. Meitä oli neljä veljestä. Jos ei laitettu kylällä ilmalla pipoja päähän niin äiti sanoi Siperian opettavan.
Aho kertoo menneensä Ahtisaaren kanssa saunaan, jonka tuloksena hallituksen politiikkaan ei kajottu. Siperia opetti.
Ahon esitys Karkkilan Miestenpiirissä perjantaina pohjautui pitkälti hänen kirjaansa "Mustien joutsenten vuosi".
– Vuonna 1697 eräs hollantilainen matkailija näki Australiassa mustan joutsenen. On siis asioita, joista ei etukäteen tiedetä.
– Koronakin on musta joutsen. Oli vain ajan kysymys että milloin tämä pandemia tulee, Esko Aho terävöitti.