Työn merkitystä pohdittiin Karkkilan ikäihmisten yliopistossa

Milla Malmberg luennoi Karkkilan työväenopiston ikäihmisten yliopistossa työn merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin. Elina Tuomi

Elina Tuomi

Karkkilan työväenopiston ikäihmisten yliopistossa on tämän lukuvuoden teemana kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi. Viime viikon torstaina ryhmä kokoontui jälleen Palvelukeskuksen ruokalaan. Luennoimassa oli Milla Malmberg ja luennon otsikko oli vähän kryptinen Työtä, työtä ja lauantaisin puhtaat alusvaatteet. Työn merkitys hyvinvoinnin rakennusaineena.

– Olette saattaneet ihmetellä miksi aiheena tällaisessa teemassa on työ, miksi minä olen puhumassa aiheesta ja miksi teille, joista suurin osa on jo jättänyt työelämän taakseen, Malmberg aloitti.

Hän muistutti, että työelämä on pitkä aika elämästä, katsoo sitä sitten eläkkeeltä taaksepäin, tai jostain sen vaiheesta.

– Työhyvinvointi on asia joka heijastuu eläkkeelle asti.

Malmberg, joka Karkkilassa tunnetaan muun muassa Tanssiopisto Vinhan ja Karkkilan työväenopiston entisenä rehtorina, on ollut suurimman osan työelämästään esimiesasemassa.

– Esimiehen vastuulla on työntekijän turvallisuus ja työhyvinvointi. Nykyisessä työssäni toiminnanjohtajana työhyvinvointi on vähintäänkin viikoittain aiheena.

Merkityksellisyys voi olla motiivi työn ja ammatin valintaan.

– Kouluttauduin asian tiimoilta ja innostuin siitä niin paljon, että kouluttauduin vielä lisääkin, joten sen takia olen teille asiasta puhumassa.

Luennon otsikko on lainattu Tankki täyteen -tv-sarjan Emilia Viléniltä.

– Emilia viittaa aikaan jonka on jo elänyt, ehkä 1940-1950-lukuun, jolloin hän on jo ollut työelämässä. Silloin työ oli hyvin erilaista ja olennainen osa arkea. Silloin pyhäpäivä poikkesi viikon muusta rytmistä, mutta työn ulkopuolellakin tehtiin paljon, rakennettiin taloja ja perheet olivat isoja, arki oli työntäyteistä.

Siitä, onko vapaa-aikaa vuonna 2021 kuitenkaan yhtään enempää, kuin esimerkiksi Tankki täyteen -sarjan ilmestymisvuonna 1978, Malmberg ei kuitenkaan ole varma.

– Työ on luikerrellut vapaa-aikaan erilailla, työ voi olla pirstaleina pitkin viikkoa. Vuonna 1978 ei puhuttu pätkätöistä tai freelancereista.

– Vuonna 1998 nolotti käydä aamuisin kaupassa, oli outoa että työssäkäyvät siihen aikaan käyvät.

Tanssinopettajan työ oli kuitenkin iltatyötä, joten aamuisin oli vapaata.

– Sairaalassa on ollut työvuoroja kaikkina aikoina, mutta kaupat eivät ole aina olleet näin pitkään auki. Työn tekemisen kulttuuri on muuttunut. Sata vuotta sitten työnteko tarkoitti todella eri asioita, samoin vielä 1970-luvulla. Viimeiset kaksi vuotta ovat muuttaneet taas työntekoa todella paljon. Itse en aio matkustaa Helsinkiin töihin olemaan yksin tietokoneella, varsinkin kun kotona työpisteellä on paremmat ergonomiset ratkaisut. Jos työhön kuuluu ihmisten tapaaminen, lähden mielelläni, mutta koneella voin tehdä töitä kotonakin.

Työn määritelmiin kuuluu muun muassa se, että siitä saa palkkaa.

– Nykyään ei voi tietää onko joku yrittäjä vai ei. Joitakin ammatteja ei voi edes harjoittaa olematta yrittäjä, ja sellaisetkin ammatit, jotka ennen ovat olleet työsuhteita, voivat nykyisin olla yrityksiä. Esimerkiksi opettaja voi olla yrittäjä. Silloin he eivät ole palveluksessa, vaan heiltä ostetaan palveluja.

Yrittäjyys muuttaa käsitystä työhyvinvoinnista, sillä yrittäjä vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan.

– Toinen työn määritelmä on, että siitä saa pääomaa. Työhön on voinut joko päätyä sattumalta, tai hakeutua opiskeluiden kautta.

– Menin ensimmäiseen työhön jonka sain, kun piti velkoja saada maksettua. Högforsin tehtaalla olin, kunnes viisikymppisenä työ siellä loppui. Sen jälkeen menin kodinhoitajaopistoon, kertoi Irma Ekola omien työpaikkojensa valikoitumisesta.

– Täällä on muitakin alanvaihtajia, nykyään puhutaan jatkuvasta oppimisesta, Malmberg totesi.

Merkityksellisyys on työssä tärkeää.

– Kokeakseen että elää hyvää elämää pitää tuntea itsensä merkitykselliseksi. Merkitykselliseksi voi tehdä esimerkiksi perhe tai koti, muta perheettömiäkin on paljon, silloin työn perässä saatetaan vaihtaa paikkakuntaa tai maasta toiseen.

– Merkityksellisyys voi olla motiivi työn ja ammatin valintaan.

Malmberg pohti, että ennen työtä tehtiin palkan takia, mutta nyt se on kellahtanut vähän toisin päin.

– Halutaan merkityksellinen työ, jossa voi kehittää itseään ja siitä saa vielä palkkaakin.

Myös raha on muuttunut.

– Kaikilla palkoilla ei nykypäivänä elä. Nuori perhe saattaa ottaa niin ison asuntolainan, etteivät pysty elämänsä aikana maksamaan sitä pois.

Työ on muuttunut myös vähemmän fyysiseksi, vaikka fyysisiä ammatteja vielä onkin.

– Työ on saattanut myös pirstaloitua monelle eri alalle, itsellänikin on tänään ollut jo kolme eri työtä ja jatkan tästä vielä Öhmanskaksi museolle.

Työuratkaan eivät Suomessa enää ole niin pitkiä, vaan työpaikan vaihtoa alle kymmenen vuoden välein suositaan, koko työuran mittaisten työsuhteiden sijaan.

Työsuojelun merkitys on alun perin ollut pitää ihmisen hengissä.

– Työt olivat vaarallisia, töissä tapahtui paljon kuolemaan johtaneita tapaturmia.

Työsuojelu mainitaan Suomessa ensimmäisen kerran 1889, teollisuuden alalla.

– 1920-luvulla Karkkilassa on ollut työturvallisuusohjeita, muun muassa housunlahje saappaan päälle, ettei kuumia kappaleita mene saappaanvarteen.

Työsuojelun tavoitteena on tapaturmattomuus. Vielä 1960-luvulla Högforsin tehtaalla oli useampikin kuolemaan johtanut tapaturma, viimeinen on 1980-luvulta.

– Työsuojelun kanssa on tehty paljon töitä, mutta se ei valmistu milloinkaan.

Psyykkinen jaksaminen on tärkeä osa työhyvinvointia.

– Epäasiallinen kohtelu ja psykososiaalinen kuormitus ovat tärkeitä ja haastavia. Kuormitus on esimerkiksi korona-aikana ollut suurta.

Työhyvinvointiin satsaaminen näkyy yleensä myös tuottavuudessa. Työpahoinvoinnilla sen sijaan voi olla yhteiskunnalle kallis hintalappu.

– Yksilölle se voi olla elämänmittainen ja näkyä kaikessa, Malmberg muistutti tärkeimmästä.

– Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työ. Korona-aikana onkin ollut suosittua muuttaa maalle ja irtisanoutua töistä.

Malmberg kertoo leikitelleensä ajatuksella, menisikö vielä töihin, jos saisi lottovoiton.

– Se paljastaa ytimen, mikä on pohjimmainen merkitys.

Malmberg uskoo, että pidemmän päälle työn tuomaa merkitystä on vaikea saada muualta. Ihmisillä voi kuitenkin olla erilaisia syitä, mikseivät ole työelämässä, vaikka haluaisivatkin.

– Esimerkiksi työttömyys, sairastuminen, tai eläke. Eläkkeelle jääminen ei aina ole positiivista, kun oma paikka elämässä pitää miettiä uudelleen.

Ryhmässä koettiin eläkkeelle jääminen helpompana, jos oli suunnitelma mitä tekee, kun jää eläkkeelle; jotain mitä ei työelämässä ollessaan ollut ehtinyt.

– Tämä on hyvä aihe tälle ryhmälle, työelämän ja eläkkeen voi rinnastaa, että samat teemat toteutuvat, jotka työssä pitää täyttyä.

Ryhmässä pohdittiin, että he ovat kasvaneet ilmapiirissä, jossa ihminen elää työn kautta ja ensin työt sitten vasta huvit.

– Suomessa identiteetti määräytyy työn kautta. Dominikaanisessa tasavallassa taas sanotaan, että "ensin tanssitaan, työt ehtii myöhemmin", totesi luennon alustanut työväenopiston rehtori Jari Valtari.

Ehkäpä Suomessa voisi vähän ottaa oppia Karibian rennommasta asenteesta.

Kommentoi