Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Karkkilaan Tienoon vaalikone on avattu - löydä oma ehdokkaasi!

Kuukauden museoesine | Maitopussi – matot ja kassit olivat suosituimpia kyseisestä kierrätysmateriaalista valmistettuja esineitä

Maidon jakelulla on ollut värikäs historia. Aluksi maitoa jaettiin irtomaitona lähinnä asiakkaiden omiin astioihin. Se jälkeen tulivat lasipullot aluksi irto-myynnin rinnalle 1950-luvun alussa, jolloin saatiin pakkauskoneita. Maito- ja kermapullot olivat aluksi läpinäkyviä, mutta 1950-luvun lopulla siirryttiin tummanruskeisiin pulloihin, jotka olivat käytössä koko 1960-luvun. Seuraavaksi vuorossa olivat 1950-luvun loppupuolella vahapintaiset, pyöreäpohjaiset maitopurkit, joita käytettiin siis lasipurkkien ohella.

Todellinen vallankumous koettiin – tai niin luultiin – vuonna 1967, kun Pariisin kansainvälisillä messuilla esiteltiin maitopussi. Se tuli saman tien käyttöön Suomessakin, ja syrjäytti kaikki muut pakkausmenetelmät. Tuolloin elettiin muovisen vallankumouksen hektisintä aikaa. Alkuinnostuksen jälkeen havahduttiin nopeasti myös maitopussien huonoihin puoliin: ensinnäkin pussia varten tarvittiin erillinen kaatokannu ja toiseksi pussiin tuli helposti reikä, jolloin maito suihkusi pussista ympäriinsä. Myös pussin avaamisessa sai olla tarkkana, ettei maito läikähdellyt pitkin pöytiä.

Kehitys kehittyi, ja vuonna 1972 otettiin käyttöön ensimmäiset, pahviset tetrapak-mallit, jotka ovat edelleen käytössä. Maitopussi jaksoi sinnitellä tetra-pakin rinnalla vuoteen 1975 saakka, joten melko lyhyeksi jäi muovinen vallankumous maitoalalla. Maitopussit jäivät pysyvästi sitä aikakautta eläneiden ihmisten mieliin eikä vähiten siksi, että suikaleiksi leikatuista, vahvatekoisista pusseista pystyi askarrella vaikka mitä kivaa: matot ja kassit olivat suosituimpia kyseisestä kierrätysmateriaalista valmistettuja esineitä.

Muovisen vallankumouksen yksi haittavaikutuksista on huonosti maatuvan muovijätteen päätyminen luontoon ja vesistöihin. Suomen hallitus on sitoutunut noudattamaan YK:n kestävän kehityksen toimintaa ohjaavaa Agenda2030:a. Agendalla on 17 tavoitetta, joista kahdessa on tavoitteena vähentää jätteiden, muun muassa muovin, määrää luonnossa esimerkiksi kierrättämällä. Suomessa myös liiketoiminnassa on aloitettu toimet muovijätteen määrän vähentämiseksi ja esimerkiksi nykyisistä maitopurkeista muoviset kaatonokat ovat nopeaa vauhtia vähenemässä.