Kertakäyttöaterimet tai pilli eivät heinäkuun alusta lähtien saa olla muovia ja terveyssiteisiin tulee varoitustarra – EU löi määritelmät lukkoon vasta viime kuussa

Tätä näkyä ei tulevaisuudessa pitäisi tulla vastaan, kun muoviset kertakäyttöaterimet kielletään koko EU:ssa. Katja Luoma/Arkisto

Minna Harmaala

Heinäkuun alkupuolelta lähtien markkinoille ei enää tule esimerkiksi muovisia kertakäyttöaterimia, pumpulipuikkoja ja pillejä eikä vaahdotetusta polystyreenistä tehtyjä noutoruokapakkauksia. EU:n kertakäyttömuovidirektiivin mukaan tietyt kertakäyttömuovit kielletään ja tiettyihin tuotteisiin lisätään muovimerkinnät 3. heinäkuuta alkaen.

Kielletyt muovituotteet eivät välttämättä katoa kauppojen hyllyistä välittömästi.

– Tuotteita ei tarvitse poistaa kaupan hyllyistä. Tuotteet, jotka ovat kauppojen hyllyllä 3.7.2021, katsotaan saatetuksi markkinoille ennen 3.7.2021. Ne saavat olla hyllyssä ja ne saa myydä pikkuhiljaa pois. Direktiivin vaatimukset koskevat tuotteita, jotka saatetaan markkinoille 3.7.2021 jälkeen, kertoo lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi ympäristöministeriöstä.

Hänen mukaansa markkinoilla on jo esimerkiksi lasten pillimehuja, joiden pilli on valmistettu paperista. Paperipillin saa edelleen kääriä muoviin.

Myös SOK:sta kerrotaan, että muutokset näkyvät jo.

– Sekä ravintoloissa että marketeissa muutokset on tehty etupainotteisesti viime kesän ja tämän kevään aikana. Rajoituksen piirissä olevat tuotteet on korvattu vaihtoehtoisilla tuotteilla, joissa muovi on pääsääntöisesti korvattu kuitupohjaisilla materiaaleilla. Näin on esimerkiksi aterimissa, joissa muovi on korvattu puulla, kertoo vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman sähköpostitse.

Joidenkin tuotteiden osalta on ollut hyvin epävarmaa viime metreille, onko niissä direktiivin tarkoittamaa muovia vai ei.

Lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi, ympäristöministeriö

Hänen mukaansa yksittäisissä toimipisteissä voi olla vielä vanhoja tuotteita myynnissä, mutta uudet tuotteet ovat jo direktiivin mukaisia.

Direktiivissä kielletään myös kaikkien niin sanottujen oxo-hajoavien muovien tuominen markkinoille. Oxo-hajoavat muovit ovat muoveja, jotka luontoon päädyttyään hajoavat pieniksi palasiksi ja sitä kautta mikromuoviksi.

Suomessa oxo-hajoavaa muovia on Katariina Haavanlammin mukaan käytetty vähemmän kuin joissakin EU-maissa. Suomessa on kuitenkin myynnissä esimerkiksi oxo-hajoavasta muovista tehtyjä koiran kakkapusseja ja maatalouden katemuoveja.

– Direktiivin muovin määritelmä on tiukka, se kattaa myös biohajoavan muovin. Oxo-hajoavista muovista on EU:n markkinoilla myös biojätepusseja.

Tuotekieltojen lisäksi niin sanottu SUP-direktiivi määrää tiettyihin kertakäyttöisiin muovituotteisiin merkinnät 3. heinäkuuta alkaen. Merkkien on tarkoitus ehkäistä roskaantumista. Niissä pitää olla kuvallinen varoitus siitä, että tuote sisältää muovia ja että tuotteella on siksi haitallisia vaikutuksia, jos se joutuu roskana ympäristöön. Kuvat ovat tuoteryhmäkohtaiset.

Merkintävaatimus koskee terveyssiteitä, tamponeita ja tamponien asettimia, kosteuspyyhkeitä (henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut esikosteutetut pyyhkeet), suodattimellisia tupakkatuotteita ja suodattimia sekä juomamukeja.

Merkintöjäkin näkyy jo tuotteissa, Katariina Haavanlammi kertoo.

– Kun kävin pojan kanssa viikonloppuna Helsingissä Taco Bellissä, sieltä sai kertakäyttöisen muovipinnoitteisen pahvimukin, joka kuuluu direktiivin soveltamisalaan. Siinä näin ensimmäistä kertaa direktiivin edellyttämän merkinnän, että tuotteessa on muovia. Jotkut yritykset ovat siis jo lähteneet toteuttamaan merkintöjä, vaikka ne tulevatkin pakolliseksi vasta 3.7.2021.

Markkinoille heinäkuun alusta lähtien tuotaviin tuotteisiin on laitettava muovista ja sen roskaamisvaikutuksista kertova merkintä, joka voi aluksi olla tarra. EU on julkaissut jokaiselle direktiivin koskemalle tuoteryhmälle oman merkinnän. Kuvassa tamponin merkintä. EU

Valmistajille direktiivin voimaantulo tulee varsin äkkiä, sillä pitkään on ollut epäselvää se, mikä oikeastaan on direktiivin tarkoittamaa muovia.

Katariina Haavanlammi kertoo, että itse direktiivissä muovin määritelmä on tulkinnanvarainen ja että komissio on antanut määritelmästä tarkemman ohjeistuksen.

– Se saatiin vasta viimeinen päivä toukokuuta. Direktiivin mukaan se olisi pitänyt saada viime vuoden heinäkuussa.

Haavanlammi toteaa, että esimerkiksi pillien osalta ei ole ollut epäselvää, että ne kuuluvat kiellettävien joukkoon. Sen sijaan epäselvyyttä on ollut esimerkiksi siitä, ovatko terveyssiteissä ja kosteuspyyhkeissä paljon käytettävät viskoosi ja lyosell direktiivin tarkoittamaa muovia vai eivät ja kuuluvatko kyseiset tuotteet merkintävaatimusten piiriin.

– Komission linjauksen mukaan nämä eivät ole direktiivin tarkoittavia muoveja. Välillä komission kanta oli toinen. Joidenkin tuotteiden osalta on ollut hyvin epävarmaa viime metreille, onko niissä direktiivin tarkoittamaa muovia vai ei.

Tuotekiellot ja merkintäpakko on direktiivin mukaan saatava voimaan jäsenmaissa 3. heinäkuuta mennessä. On kuitenkin vielä hieman epävarmaa, yltääkö Suomi tähän takarajaan, Katariina Haavanlammi kertoo.

Myyntikieltoja ja merkintöjä koskeva asetus on ollut lausuntokierroksella. Jotta asetus voitaisiin antaa, eduskunnan pitäisi hyväksyä jätelain muutos, jossa valtioneuvostolle annetaan valtuudet asetuksen antamiseen.

– Hallituksen esitystä ei saatu eduskuntaan suunnitellussa aikataulussa, koska siinä tuli poliittista kiistaa. Kiista ei liittynyt kuitenkaan SUP-direktiiviin, Haavanlammi kertoo.

Hänen mukaansa on vielä epäselvää, milloin jätelain muutos on käsitelty eduskunnassa.

– Sieltä on kuitenkin eduskuntakäsittelyyn osallistuneilta ympäristöministeriön virkamiehiltä tullut hyvää signaalia, että muutokset saataisiin voimaan heinäkuun alussa.

Haavanlammi arvelee, että asetuksen antaminen ei viivästy päiviä enempää.

Suomi ei voi päättää olla toimeenpanematta direktiiviä eikä sorvata määräyksiä lievemmäksi kuin direktiivi. Määräyksiä voisi tiukentaa, mutta siihen Suomi ei ole lähtenyt.

SUP-direktiivin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää sen soveltamisalaan kuuluvien muovituotteiden vaikutusta ympäristöön, erityisesti vesiympäristöön, ja ihmisten terveyteen. Lisäksi sillä yritetään edistää siirtymistä kiertotalouteen, "jossa käytetään innovatiivisia ja kestäviä liiketoimintamalleja, tuotteita ja materiaaleja". Siten direktiivin tavoitteena on edistää myös sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Direktiivi

Tuotekiellot

EU:n SUP-direktiivin (Single Use Plastics) eli kertakäyttömuovia koskevan direktiivin mukaan markkinoille ei saa enää 3. heinäkuuta 2021 jälkeen tuoda seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita:

vanupuikot

ruokailuvälineet

lautaset

pillit

juomien sekoitustikut

ilmapallojen varret

vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut elintarvikepakkaukset, eli astiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka

on tarkoitettu syötäväksi välittömästi ja jotka syödään tavallisesta astiasta sekä ovat valmiita syötäväksi ilman lisävalmistamista

vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, korkit ja kannet

vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, korkit ja kannet.

Poikkeuksena direktiiviin ovat ne pillit ja vanupuikot, jotka kuuluvat lääkinnällisistä laitteista annettujen direktiivien soveltamisalaan.

Direktiivin 5. artikla kieltää myös kaikkien oxo-hajoavasta muovista valmistettujen tuotteiden saattamisen markkinoille 3.7.2021 jälkeen.

Lisäksi seuraaviin kertakäyttöisiin tuotteisiin on lisättävä 3.7. alkaen merkintä, että ne sisältävät muovia ja ovat roskana ympäristölle haitallisia: terveyssiteet, tamponit ja tamponien asettimet, kosteuspyyhkeet (henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut esikosteutetut pyyhkeet), suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet sekä juomamukit.

Direktiiviä valvoo Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Lähde: Tukes

Kommentoi