Niissä asunnoissa, joissa lemmikkieläimenä on koira, kodin mikrobisto on huomattavasti monipuolisempi ja runsaampi kuin koirattomissa kodeissa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Koirista irtoaa sisäilmaan allergeeneja, karvoja ja mikrobeja. Ne myös kantavat turkissaan ja tassuissaan ulkoilman maaperää sisätiloihin.
– Bakteerien rikkaus oli suurempi sulan maan aikana otetuissa näytteissä kuin lumipeitteen aikana otetuissa näytteissä. Kodin bakteeriston monipuolisuus on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty alentuneeseen astman ja allergioiden riskiin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Anne Karvonen tiedotteessa.
Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -lehdessä.
Koirien asuttamista kodeista tunnistettiin suhteellisesti enemmän bakteereja, jotka olivat todennäköisimmin peräisin koiran omasta mikrobistosta, kuten kirsusta, iholta, suusta ja maha-suolikanavasta.
Koiran vaikutus kodin sienimikrobistoon, eli hiivoihin ja homeisiin, oli vähäisempää.
– Tulevaisuudessa aiomme selvittää, suojaavatko juuri nämä tietyt koiraan liitetyt bakteerit kodissa asuvia lapsia varhaislapsuuden ylähengitystieinfektioilta. Jos näin on, pystyisimme tulevaisuudessa muokkaamaan kodin sisäilmaa terveyttä edistävään suuntaan, kertoo THL:n vieraileva tutkija, lastenlääkäri Jenni Mäki.
Tutkimuksessa analysoitiin huonepölynäytteiden mikrobeja suomalaisista kaupunki- ja haja-asutusalueen kodeista sekä saksalaisista kaupunkikodeista. Suomalaiskodeissa noin joka kolmannessa oli koira, saksalaisissa kodeissa koiria oli huomattavasti vähemmän, vain kuudessa prosentissa.
Kodin sisäilman mikrobistoon vaikuttavat lemmikin lisäksi myös useat muut tekijät, kuten ihmisten lukumäärä, asuinympäristö eli kaupunki tai maaseutu, polttopuiden säilytys sisätiloissa sekä kodin mahdollinen kosteusvaurio.
Suomesta tutkimukseen osallistuivat THL:n ohella Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto.