Uudenmaan liitto palkkasi konsultin selvittämään, kohteleeko valtio Uuttamaata niin huonosti, kuin meistä tuntuu. Vastaus on kyllä.
”Alueiden väliset resurssivirrat” -selvityksessä tarkasteltiin valtion tukikokonaisuuksia vuosien 2014–2021 ajalta. Tulokset puhuvat karua kieltä: vaalikaudesta toiseen hallitus jakaa rahaa muiden maakuntien asukkaille ja jättää meidät lähes ilman.
Tukien kokonaisuuden mittakaavan hahmottaa, kun niitä ajattelee annoskokoina: valtionosuudet ovat soppalautasellinen ja maataloustuet kahvikupillinen. Korkeakoulujen valtionrahoitus annostellaan ruokalusikalla ja rakennerahastorahat mitataan teelusikoittain.
Siinä, missä Kainuun asukas saa valtionosuutta 3 300 euroa, sinä uusmaalainen ystäväni saat 600 euroa. Jaetaanko soppalautaselta reilusti? Tätä voit pohtia, kun seuraavan kerran saat terveyskeskusajan puolen vuoden päähän.
Suuresta maataloustukien potista Uudellemaalle ei heru juuri mitään, eikä meillä suuria odotuksia olekaan, vaikka maakunnan alueella on myös laajoja maaseutuvaltaisia alueita.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella EU kannustaa työntekijöitä hankkimaan uusia taitoja, auttaa nuoria siirtymään koulusta työelämään, kouluttaa työnhakijoita ja auttaa epäedullisessa asemassa olevia ryhmiä saamaan töitä.
Saatat olettaa, että edes tämä teelusikallinen ohjataan Uudellemaalle. Vuonna 2021 täällä asui 265 331 vieraskielistä ja Kainuussa vain 2 566. Työikäisiä Uudenmaan isosta väestöstä on melkein 70 prosenttia, ja pikkuruisessa Kainuussa alle 60 prosenttia. Varmasti ESR-kriteerit pätevät tähän porukkaan, ajattelet.
Valitettavasti oletat väärin. Hallitus ohjaa jokaiselle kainuulaiselle 32 euroa ja jokaiselle uusmaalaiselle vain 2 euroa ESR-rahaa. Meidän ongelmamme eivät kerta kaikkiaan hellytä valtion kauhanpitelijää, vaan olemme tässäkin ruokajonon hännillä.
Osaamisperusteisia valtion tukia sekä tutkimus- ja kehittämistukia saamme sentään enemmän kuin muut. Se, että Uudenmaan korkeakoulujen valtionrahoitus korkeakouluopiskelijaa kohden on korkein kaikista maakunnista, on koko Suomea ajatellen pelkästään kohtuullista. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on ainoana maamme korkeakouluista rankinglistoilla maailman sadan parhaan kieppeillä.
Suosittelen keskustelemaan oman eduskuntavaaliehdokkaasi kanssa siitä, miten valtio jakaa näitä rahoja ensi vaalikaudella. Uudellamaalla kytee kalvava nälkä.
Kirjoittaja on maakuntajohtaja, Uusimaa.